Osakeyhtiön tulovero on aihe, joka kuulostaa yksinkertaiselta, mutta menee käytännössä monella yrittäjällä helposti sekaisin.
Puhutaan ennakkoverosta, lisäennakosta, jäännösverosta, mätkyistä, yhteisöverosta, huojennetusta viivästyskorosta ja joskus vielä veronkorotuksestakin.
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta yrittäjän näkökulmasta monessa näistä puhutaan lopulta samasta asiasta: osakeyhtiön tuloveroista.
Ero on siinä, missä vaiheessa veroa maksetaan.
Ennakkoveroa maksetaan etukäteen. Lisäennakolla paikataan liian pieneksi jäänyttä ennakkoveroa. Jäännösvero tulee maksuun, jos veroja on lopulta maksettu liian vähän. Ja jos veroja tai ilmoituksia hoidetaan myöhässä, mukaan voi tulla korkoja tai seuraamusmaksuja.
Tässä blogissa käydään läpi osakeyhtiön tulovero selkokielellä: mistä se syntyy, milloin sitä maksetaan ja miksi sitä kannattaa seurata jo tilikauden aikana eikä vasta tilinpäätöksen jälkeen.
Sisällysluettelo
Osakeyhtiön tulovero: mistä siinä on kyse?
Osakeyhtiö on verotuksessa oma verovelvollisensa. Tämä tarkoittaa, että osakeyhtiön tulos verotetaan yhtiön tulona, ei suoraan yrittäjän henkilökohtaisena tulona.
Osakeyhtiön tuloveroprosentti on 20 prosenttia. Käytännössä yhtiö maksaa tuloveroa verotettavasta voitostaan.
Jos osakeyhtiön verotettava tulos on esimerkiksi 50 000 euroa, tulovero on 10 000 euroa. Jos tulos on 100 000 euroa, tulovero on 20 000 euroa.
Tämä vero ei ole sama asia kuin yrittäjän palkasta maksettava vero eikä sama asia kuin osingon verotus. Osakeyhtiön tulovero on yhtiön oma vero.
Yrittäjän arjessa tämä on tärkeä erottaa, koska yrityksen tilillä oleva raha ei ole automaattisesti yrittäjän omaa rahaa. Jos osakeyhtiö tekee voittoa, yhtiön tuloverot pitää huomioida ennen kuin rahaa suunnitellaan esimerkiksi osinkoihin, investointeihin tai muihin nostoihin.
Ennakkovero on osakeyhtiön tuloveron maksamista etukäteen
Osakeyhtiön tulovero ei yleensä tule maksuun vasta tilinpäätöksen jälkeen yhtenä isona summana. Sitä maksetaan usein jo tilikauden aikana ennakkoverona.
Ennakkovero perustuu arvioon siitä, paljonko osakeyhtiö tekee verotettavaa tulosta. Tässä kohtaa ongelma usein syntyy: arvio on vain arvio.
Yrityksen vuosi voi mennä paremmin tai huonommin kuin alun perin ajateltiin. Myynti voi kasvaa, kulut voivat pienentyä, uusi iso asiakas voi tulla sisään tai loppuvuosi voi olla odotettua hiljaisempi.
Jos arvio ei enää pidä paikkaansa, ennakkoveroa kannattaa muuttaa.
Ennakkoveroa ei kannata ajatella vain Verohallinnon lähettämänä maksuna, joka joko maksetaan tai unohdetaan. Se on käytännössä osa yrityksen kassanhallintaa.
Kun ennakkovero on oikealla tasolla, yhtiön tuloverot eivät tule yhtä helposti ikävänä yllätyksenä myöhemmin.
Milloin osakeyhtiön ennakkoveroa kannattaa muuttaa?
Osakeyhtiön ennakkoveroa kannattaa muuttaa silloin, kun näyttää siltä, että yhtiön tulos poikkeaa selvästi siitä arviosta, jonka perusteella ennakkovero on määrätty.
Tämä voi tarkoittaa joko sitä, että veroja on tulossa liian vähän tai sitä, että yhtiö maksaa veroja turhan paljon etukäteen.
Ennakkoveroa kannattaa tarkistaa esimerkiksi silloin, kun myynti kasvaa odotettua enemmän, yhtiö saa ison uuden asiakkaan, kulut jäävät arvioitua pienemmiksi tai kannattavuus paranee.
Toiseen suuntaan muutosta kannattaa hakea, jos myynti laskee, kulut kasvavat, yritys palkkaa työntekijän tai tilikauden tulos näyttää jäävän selvästi pienemmäksi kuin alun perin arvioitiin.
Tärkeintä on, ettei ennakkoveroa ajatella vain vuoden alussa määrättyinä maksuina, joihin ei voi enää vaikuttaa. Jos yrityksen tilanne muuttuu, myös ennakkoveroa voi ja usein kannattaa muuttaa.
Jos ennakkovero on liian pieni, yhtiölle voi tulla myöhemmin jäännösveroa. Jos ennakkovero on liian suuri, yrityksen kassasta lähtee rahaa liian aikaisin.
Siksi ennakkovero kannattaa tarkistaa ainakin muutaman kerran vuodessa, esimerkiksi puolessa välissä tilikautta ja uudelleen ennen tilikauden päättymistä.
Lisäennakko paikkaa liian pieneksi jäänyttä ennakkoveroa
Lisäennakko tulee mukaan siinä vaiheessa, kun huomataan, että osakeyhtiön ennakkoveroa on maksettu liian vähän.
Käytännössä lisäennakko on tapa maksaa yhtiön tuloveroa lisää ennen kuin siitä tulee jäännösvero.
Tässä kohtaa menee monella termit sekaisin, eikä ihme. Ennakkovero, lisäennakko ja jäännösvero liittyvät kaikki samaan asiaan eli osakeyhtiön tuloveroon. Ero on vain ajoituksessa.
Ennakkoveroa muutetaan silloin, kun verovuosi on vielä kesken. Lisäennakkoa haetaan vasta, kun verovuosi on päättynyt. Jos tuloveroa jää silti maksamatta, puuttuva osa tulee myöhemmin maksuun jäännösverona.
Lisäennakko ei siis ole rangaistus. Se on usein ihan järkevä tapa korjata tilanne, jos tilinpäätöstä tehdessä huomataan, että yhtiön tulos olikin parempi kuin ennakkoveroissa oli arvioitu.
Jos osakeyhtiön tilikausi on kalenterivuosi, verovuosi päättyy 31.12. Sen jälkeen yhtiö voi vielä hakea lisäennakkoa. Yhteisöt voivat maksaa lisäennakkoa ilman huojennettua viivästyskorkoa kuukauden ajan verovuoden päättymisestä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos osakeyhtiön tulos näyttää tilikauden päättymisen jälkeen selvästi ennakoitua paremmalta, asiaa ei kannata jättää odottamaan lopullista verotuspäätöstä. Lisäennakolla voidaan pienentää myöhemmin tulevaa jäännösveroa ja sille laskettavaa korkoa.
Jäännösvero eli mätkyt tarkoittaa, että veroja jäi puuttumaan
Jos osakeyhtiö on maksanut liian vähän ennakkoveroa tai lisäennakkoa, lopputuloksena voi olla jäännösvero.
Arkikielessä puhutaan usein mätkyistä. Osakeyhtiön kohdalla kyse on kuitenkin yhtiön jäännösverosta.
Jäännösvero tarkoittaa käytännössä sitä, että Verohallinto laskee lopullisen tuloveron ja toteaa, että aiemmin maksetut ennakot eivät riitä kattamaan koko veroa.
Tämä ei automaattisesti tarkoita, että mitään olisi tehty väärin. Jäännösvero voi syntyä ihan normaalissa tilanteessa, jos yhtiön tulos on kasvanut, ennakkoveroa ei ole muutettu ajoissa tai lisäennakkoa ei ole haettu riittävästi.
Kassanhallinnan kannalta jäännösvero voi silti olla ikävä yllätys.
Usein tilanne menee näin: yhtiöllä on ollut hyvä vuosi, tilillä on näyttänyt olevan rahaa ja sitä on käytetty palkkoihin, investointeihin, lainanlyhennyksiin tai muuhun yrityksen toimintaan. Sitten verotuspäätöksen yhteydessä huomataan, että tuloveroja jäi vielä maksettavaksi.
Siksi osakeyhtiön tuloveroa ei kannata seurata vain kerran vuodessa tilinpäätöksen yhteydessä. Sitä kannattaa katsoa pitkin vuotta samalla tavalla kuin myyntiä, kuluja ja kassaa.
Huojennettu viivästyskorko ei tarkoita samaa kuin maksun myöhästyminen
Jäännösveroon ja lisäennakkoon voi liittyä huojennettua viivästyskorkoa.
Nimi kuulostaa vähän harhaanjohtavalta, koska siitä voi tulla tunne, että vero olisi jo varsinaisesti myöhässä. Kyse ei kuitenkaan ole samasta asiasta kuin eräpäivän jälkeinen viivästyskorko.
Huojennettu viivästyskorko liittyy siihen, että tuloveroa ei ole maksettu riittävästi ennakkoverona tai lisäennakkona ajoissa.
Vuonna 2026 huojennettu viivästyskorko on 4,5 prosenttia.
Jäännösveron huojennetusta viivästyskorosta vähennetään 20 euroa, kuitenkin enintään koron määrä. Jos korko jää vähennyksen jälkeen nollaan, sitä ei tule maksettavaksi.
Lisäennakon kohdalla on yksi tärkeä ero: lisäennakon huojennetusta viivästyskorosta ei tehdä samaa 20 euron vähennystä.
Yrittäjän ei tarvitse yleensä laskea näitä korkoja käsin, koska OmaVero laskee määrät. Silti perusajatus kannattaa ymmärtää: jos osakeyhtiön tuloveroa on maksettu liian vähän ja asia korjataan vasta myöhemmin, mukaan voi tulla korkoa.
Jos vero maksetaan eräpäivän jälkeen, kyse on jo viivästyskorosta
Huojennettu viivästyskorko ja varsinainen viivästyskorko ovat eri asioita.
Huojennettu viivästyskorko liittyy siihen, että tuloveroa ei ole maksettu tarpeeksi ajoissa ennakkona. Varsinainen viivästyskorko taas tulee mukaan, jos vero maksetaan eräpäivän jälkeen.
Vuonna 2026 viivästyskorko on 9,5 prosenttia muille verolajeille kuin perintöverolle.
Viivästyskorkoa lasketaan eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään asti. Sillä ei ole vähimmäismäärää.
Tämän takia erääntynyttä veroa ei kannata jättää odottamaan. Jos vero on jo myöhässä, jokainen päivä voi kasvattaa korkoa.
Osakeyhtiön veroilmoitus pitää antaa ajallaan
Tuloverojen lisäksi osakeyhtiön pitää huolehtia veroilmoituksesta.
Osakeyhtiön veroilmoitus pitää antaa neljän kuukauden kuluessa siitä, kun tilikauden viimeinen kalenterikuukausi on päättynyt.
Jos tilikausi päättyy esimerkiksi 31.12., veroilmoituksen määräpäivä on yleensä seuraavan vuoden huhtikuun lopussa. Jos tilikausi päättyy kesken vuotta, määräpäivä lasketaan tilikauden päättymiskuukauden perusteella.
Veroilmoitus on se ilmoitus, jolla yhtiö ilmoittaa tuloverotuksen tiedot Verohallinnolle. Siellä ilmoitetaan esimerkiksi yhtiön tulot, kulut, verotettava tulos ja muut verotukseen vaikuttavat tiedot.
Jos veroilmoitus myöhästyy, seurauksena voi olla myöhästymismaksu. Jos ilmoitusta ei anneta lainkaan tai siinä on olennaisia virheitä, seurauksena voi olla veronkorotus.
Myöhästymismaksu on pieni mutta turha kulu
Jos osakeyhtiön veroilmoitus annetaan määräpäivän jälkeen mutta ennen verotuksen päättymistä, Verohallinto voi määrätä myöhästymismaksun.
Osakeyhtiölle myöhästymismaksu on 100 euroa verovuotta kohden.
Sama 100 euron maksu voi tulla myös silloin, jos yhtiö on antanut veroilmoituksen ajallaan, mutta korjaa tai täydentää sitä oma-aloitteisesti määräpäivän jälkeen ennen verotuksen päättymistä ja muutos lisää verotettavan tulon määrää.
Myöhästymismaksu ei yleensä kaada yritystä, mutta se on täysin turha kulu.
Lisäksi se kertoo usein siitä, että tilinpäätöksen ja veroilmoituksen aikataulu ei ole ollut kunnolla hallussa. Jos kaikki tehdään viimeisenä iltana, virheiden riski kasvaa ja yrittäjälle tulee turhaa stressiä.
Veronkorotus on vakavampi seuraamus
Veronkorotus on myöhästymismaksua vakavampi seuraamus.
Se voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos veroilmoitusta ei anneta ennen verotuksen päättymistä tai ilmoituksessa on puutteita tai virheitä.
Osakeyhtiöllä veronkorotus on aina vähintään 150 euroa.
Veronkorotus voi olla myös selvästi tätä suurempi, koska se voidaan laskea esimerkiksi prosenttina lisätystä tulosta tai lisääntyneestä verosta. Veronkorotuksella ei ole euromääräistä ylärajaa.
Tämä kuulostaa raskaalta, mutta käytännön opetus on yksinkertainen: veroilmoitus kannattaa antaa ajoissa ja tiedot kannattaa antaa oikein.
Useimmat ongelmat eivät synny siitä, että yrittäjä yrittäisi tahallaan tehdä väärin. Ne syntyvät siitä, että kirjanpito, tilinpäätös tai veroasiat jäävät liian myöhään.
Osakeyhtiön tulovero: käytännön muistilista
Osakeyhtiön tuloveroa kannattaa tarkistaa useammin kuin kerran vuodessa.
Hyviä hetkiä ovat esimerkiksi alkuvuoden kirjanpidon valmistuttua, tilikauden puolivälissä, ennen tilikauden päättymistä ja tilinpäätöksen yhteydessä.
Tarkista ainakin nämä asiat:
Onko yhtiön tulos kehittymässä eri tavalla kuin ennakkoverossa arvioitiin?
Onko ennakkovero liian pieni?
Onko ennakkovero liian suuri?
Tarvitaanko ennakkoveron muutosta?
Tarvitaanko tilikauden päättymisen jälkeen lisäennakkoa?
Onko mahdolliseen jäännösveroon varauduttu kassassa?
Onko veroilmoituksen määräpäivä tiedossa?
Onko tilinpäätös ja veroilmoitus aikataulutettu ajoissa?
Kun nämä asiat ovat hallussa, osakeyhtiön tulovero ei tule samalla tavalla yllätyksenä.
Osakeyhtiön tulovero näkyy yrittäjän arjessa monessa vaiheessa: ennakkoverona tilikauden aikana, lisäennakkona tilikauden päättymisen jälkeen ja jäännösverona, jos veroja on maksettu liian vähän.
Miten kirjanpitäjä auttaa osakeyhtiön tuloveron kanssa?
Kirjanpitäjä ei voi tietää yrittäjän puolesta kaikkea, mitä loppuvuonna tapahtuu. Mutta hyvä kirjanpitäjä voi auttaa katsomaan lukuja järkevästi.
Kirjanpitäjä voi esimerkiksi tarkistaa toteutuneen tuloksen, arvioida loppuvuoden kehitystä yhdessä yrittäjän kanssa, huomioida isot kulut tai investoinnit ja katsoa, onko ennakkovero oikealla tasolla.
Tämä on juuri sitä kohtaa, jossa ajantasainen kirjanpito muuttuu hyödylliseksi päätöksenteoksi.
Raportteja ei tehdä vain siksi, että ne pitää tehdä. Niiden avulla yrittäjä voi huomata ajoissa, jos veroihin pitää varautua enemmän tai jos ennakkoveroa maksetaan turhaan liikaa.
Hyvä kirjanpitäjä ei siis katso vain mennyttä. Hän auttaa yrittäjää näkemään, mitä numeroista voi päätellä seuraavaksi.
Yhteenveto
Osakeyhtiön tulovero on 20 prosenttia yhtiön verotettavasta tulosta.
Arjessa samaan kokonaisuuteen liittyy monta sanaa: ennakkovero, lisäennakko, jäännösvero, mätkyt, yhteisövero, huojennettu viivästyskorko ja veronkorotus.
Kaikki eivät tarkoita täsmälleen samaa asiaa, mutta yrittäjän näkökulmasta ne liittyvät samaan kokonaisuuteen: osakeyhtiön tuloverojen hoitamiseen oikeaan aikaan.
Ennakkoveroa maksetaan etukäteen arvion perusteella. Jos arvio muuttuu, ennakkoveroa kannattaa muuttaa. Jos veroa on maksettu liian vähän, lisäennakolla voidaan paikata tilannetta. Jos veroja jää silti puuttumaan, maksuun tulee jäännösvero.
Jos veroilmoitus annetaan myöhässä, osakeyhtiölle voi tulla 100 euron myöhästymismaksu. Vakavammissa tilanteissa seurauksena voi olla veronkorotus, joka on osakeyhtiöllä vähintään 150 euroa.
Tärkein oppi on tämä: osakeyhtiön tuloveroa ei kannata katsoa vasta silloin, kun verotuspäätös tulee. Sitä kannattaa seurata pitkin vuotta samalla tavalla kuin myyntiä, kuluja ja kassaa.
Kun luvut ovat ajan tasalla, verot eivät tule samalla tavalla yllätyksenä.
Tarvitsetko apua osakeyhtiön kirjanpitoon tai tuloverojen ennakointiin? Tutustu kirjanpitopalveluihimme PK-yrityksille.