Sisällysluettelo
Mitä peitelty osinko tarkoittaa?
Peitelty osinko on tuloa, jota yhtiön osakas tai osakkaan läheinen on saanut itselleen oikeudettomasti. Peitellyssä osingossa ohitetaan perinteiset osingonjaon muotovaatimukset ja jaetaan yhtiön varoja ilman tavanomaista hinnoittelua tai jopa vastikkeetta. Peitelty osinko kattaa myös osinkoveron välttämiseksi jaettuja varoja sekä tuloa, joka on saatu hankkimalla tai lunastamalla omia osakkeita.
Talous- ja henkilöstöhallinnon monitoimiyritys Accountor kirjoittaa blogitekstissään “Peitelty osinko ei ole aina välttämättä tahallista”, että tavallisimmin osingon jakajana toimii osakeyhtiö, mutta osinkoja voivat jakaa myös esimerkiksi osuuskunnat ja yhdistykset Peitellyn osingon edunsaaja voi olla myös osakkaan omainen, mutta etu katsotaan silti pääsääntöisesti osakkaan saamaksi tuloksi.
Peitellyn osingon tahallisuus
Peitelty osinko ei aina ole tahallista: monesti peitellystä osingosta koituvat verot sekä mahdollinen veronkorotus määrätään myös osakkaille, jotka eivät ole tiedostaneet erhettään. Osakkaiden ja yritysten välisten varojen erillään pitäminen on siksi tärkeää erityisesti pienissä yrityksissä. Mikäli peitellyn osingon mahdollisuus mietityttää, Verohallinnolta voi hakea ennakkoratkaisua suunnitelmien oikeellisuuden tarkistamiseksi.
Peitellyn osingon jaon täytyy olla ilmeinen ennen verotustoimenpiteisiin siirtymistä. Näyttövelvollisuus peitellyn osingon olemassaolosta kuuluu verotuksen toimittajalle. Verovelvollisen tulee osallistua yleensä asian selvittämiseen, sillä verotusta toimittaessa asian selvittämisvastuu kuuluu sille osapuolelle, jolla on siihen paremmat edellytykset.
Peitelty osinko lankeaa verotettavaksi yleensä silloin, kun verotus osoittaa selkeää poikkeamaa veroilmoituksesta. Tämä edellyttää verotusmenettelylain (VML) 26 §:n 3 momentin mukaista verovelvollisen kuulemista. Mikäli tapahtuma tulkitaan peitellyksi osingoksi, sekä yhtiölle että osakkaalle määrätään veronkorotus VML 32 §:n edellytysten täyttyessä.
Peitellyn osingon verotus vuonna 2023
Hallituksen esitys HE 227/2022 vp vuonna 2022 ehdotti peitellyn osingonjaon verotuksen laajentamista täysin veronalaiseksi tuloksi vuonna 2023. Edellisvuonna peitellystä osingosta veronalaiseksi laskettiin ansiotuloksi 75 %.
Lakitoimisto Bowa kirjoittaa artikkelissaan “Peitelty osinko ja 2023 muutosehdotus“ peitellyn osingon seuraamusten olevan vakavia sekä osakkaalle että yhtiölle: peitellyn osingon määrä on verotuksessa yhtiölle vähennyskelvoton erä, jolloin yhtiön on maksettava tuloveroa saamatta jääneestä tulosta. Yhtiö maksaa lisäksi 20 % yhteisöveron ja osakas ansiotuloveroa 75 % osalta. Mikäli peitelty osinko on saatu ulkomaiselta yhteisöltä, on se täysin verovelvollista tuloa. Peitellyn osingon jakamisesta aiheutuneet kulut eivät myöskään ole yhtiölle vähennyskelpoisia menoja.
Hallituksen esityksen arvion mukaan ansiotuloveron kasvu olisi vähäinen muutoksen johdosta: peitellyn osingon sataprosenttisen verotuksen arvioidaan lisäävän maksuunpantua ansiotuloveroa vuosittain vain 2 miljoonan euron arvosta 25 prosentin veroasteella. Verokatto kertyisi viiveellä, koska suurin osa peitellyistä osingoista havaitaan vasta verotarkastuksissa verovuoden päätyttyä. Tästä syystä ansiotuloverokertymä ei kasva vielä vuonna 2023.
Korjausyritykset
Huomatessaan verotuksen lopputuloksen poikkeavan ilmoitetusta, osakas voi yrittää tehdä korjaavia toimenpiteitä. Vaikka osakas onnistuisikin palauttamaan peitellyn osingon takaisin yritykselle, oikeuskäytännön mukaan toimenpide ei silti vapauta peitellyn osingon verottamiselta.
Myöskään myöhemmin tehdyillä sopimuksilla voida yleensä korjata verotuksen lopputulosta. Suoritukset katsotaan peitellyksi osingoksi mahdollisesta takaisinkorvauksesta riippumatta.
Mikäli kauppa peruuntuu osakkaasta riippumattomista syistä, peitellystä osingosta ei kuitenkaan voida verottaa. Mikäli yhtiötä sekä osakasta on aiemmin verotettu takaisinmaksetusta suorituksesta peiteltynä osinkona, palautusta ei katsota enää toistamiseen yhtiön veronalaiseksi tuloksi.
Esimerkkejä peitellystä osingosta
Peitellyn osingon soveltamisala on laaja. Keskeinen tekijä on kuitenkin liiketoiminnallisen perusteen tai hyödyn puuttuminen etuutta jaettaessa. Yksinkertainen esimerkki peitellystä osingosta on tilanne, jolloin yrityksen osakas nostaa perusteetta rahaa yhtiön tililtä omalle tililleen. Samaan kastiin menevät myös muun muassa yhtiöllä maksatetut henkilökohtaiseen käyttöön tulevat edut tai hyödykkeet, osakkaalle maksetut ylisuuret korot sekä osakkaan käyttöön ostetun tavaran arvonlisäveron kiertäminen yhtiön arvonlisäverotunnistetta käyttämällä.
Esimerkkitapauksia:
- Yritys maksaa henkilöauton kulut, jota yrittäjä käyttää itse, mutta yrittäjä ei ole ottanut autoetua
- Osakas myy yhtiölle omaisuutta ylihintaan
- Yhtiö ottaa osakkaalta ylikorkoista lainaa